CC

En ole pitkään aikaan kirjoittanut tänne mitään, joten yritän nyt keksiä vähän jotain kerrottavaa. 

Viime viikolla alkoi siis crosscountry treenit ja olen nyt ihan jotenkin jaksanut juosta sitä, vaikka se onkin aika rankkaa. Ylihuomenna on jo ensimmäinen 'meet' eli mennään kilpailemaan muita kouluja vastaan. Joukkueessa on muistaakseni yhdeksän tyttöä ja kaikki ovat tosi mukavia. Yksi on saksalainen vaihto-oppilas. Joskus me juoksemme poikienkin kanssa, mutta ei aina koska heillä on niin paljon rankemmat treenit.

Viime viikolla ei paljon ollut muuta menoa. Kävimme välillä kaupungissa ja rannalla uimassa Huron-järvessä. Vesi on tosi lämmintä ja puhdasta. 

Sunnuntaina menimme katsomaan airshowta. Mike ja Lisa ovat molemmat kiinnostuneita lentokoneista ja oli se minunkin mielestä ihan hieno esitys. Joku mies putosi siellä koneesta, mutta onneksi me emme nähneet sitä. Siellä oli myös esillä jotain armeijan maavoimien aluksia ja tässä kuvassa ollaan strykerin edessä, jota Lisa on ollut suunnittelemassa.

Miken kaverilla on oma pieni lentokone ja tänään hän vei meidät pienelle lentokierrokselle. Se oli tosi kivaa ja ihan erilaista kuin isossa koneessa ja näimme koko Port Huronin ja sen naapurikaupunkeja ilmasta. Minulla ei oikein ole kauheasti uusia valokuvia, joten laitan tähän nyt jotain lentokoneesta otettuja kuvia, että olisi edes jotain.

Eilen huomasin että olen pöytätenniksen lisäksi selkeästi kehittynyt englanninpuhumisessa ja puhumisessa yleensäkin. Huomasin vaan yhtäkkiä, että sitä puhetta tuleekin paljon helpommin. Kolmessa viikossa jo päässyt näin paljon eteen päin niin kai tämä tästä vielä lähtee enemmänkin helpottumaan. Ja koulun alkuunkin enää kaksi viikkoa! Nyt pitää mennä nukkumaan, koska herätys on viimeistään seitsemältä, että ehtii koululle treeneihin.

UP NORTH

Tiistai oli rento päivä kotona. Naapurin April tuli käymään ja Mike vei minut moottoripyöräajelulle, mutta muuten vaan oleskeltiin.
Keskiviikkona kävin Leahin kanssa eräiden toisten naapureiden luona, joilla on kuusi lasta. He olivat todella mukavia ihmisiä, vaikka olivatkin hyvin uskonnollisia. Uimme heidän uima-altaassa ja pelasimme lasten kanssa.

Torstaina, kun Mike ja Lisa olivat tulleet töistä, lähdimme ajamaan Mackinaw Cityyn, joka sijaitsee Ala-Michiganin pohjoisosassa. Vietimme yön Mackinaw Cityssä ja perjantaina menimme käymään Mackinac Islandilla, joka on suosittu michiganilaisten matkakohde.

 

Mackinac Islandille mentiin pienellä lautalla. Saarella ei ole ollenkaan autoja vaan siellä liikutaan vain pyörillä ja hevoskärryillä. Menimme ensimmäiseksi vuokraamaan pyörät ja pyöräilimme koko saaren ympäri. Sitten kävimme syömässä ja kiertelimme kaupoissa ja ostimme saaren perinteistä suklaakinuskia ja istuskeltiin ja vietettiin aikaa. Lämpötila oli taas hyvin kuuma. Saarella oli todella hienon näköistä ja rakennukset olivat myös todella hienoja. Illalla palasimme takaisin Mackinaw Cityyn.

Lauantaina oli sateinen sää, joten emme voineet mennä rannalle niin kuin oltiin alun perin suunniteltu. Ajoimme Mackinac Bridgen yli (, joka erottaa Lake Michiganin ja Lake Huronin) Ylä-Michiganin puolelle, mutta pian lähdimme ajamaan takaisin etelään päin ja jäimme yöksi Gaylordiin, josta jatkaisimme matkaa sunnuntaina. Gaylordissa kävimme syömässä meksikolaisessa ravintolassa ja kävimme uimassa hotellin altaalla ja vuokrasimme elokuvan, koska paikallisen elokuvateatterin valikoima oli hyvin huono. Sunnuntaina eli tänään piti mennä melomaan, mutta sää jatkui sateisena, joten päätimme mennä melomaan joku toinen päivä kun sää on parempi, koska se melontapaikka ei ole kovinkaan kaukana Port Huronista. Palasimme siis takaisin kotiin ja pelasimme korttia ja pöytätennistä. Tänään myös aluevalvojani Amy tuli käymään viimevuotisen vaihto-oppilaansa kanssa. Amy vaikutti oikein mukavalta ihmiseltä.

Nyt olen ollut täällä jo yli puolitoista viikkoa. Aika on mennyt kyllä nopeasti, mutta olen viihtynyt tosi hyvin ja kivaa on ollut ja kuulemma kun koulu alkaa on vielä kivempaa, koska on enemmän tekemistä ja pääsee tapaamaan enemmän ihmisiä. Siihen on kyllä vielä yli kolme viikkoa aikaa, mutta on tosi kiva että koulun aktiviteetit ovat jo alkaneet, että pääsen jo ensi viikolla tapaamaan muita PHHS:n oppilaita.

Biking & Running

Tänään teimme heti aamupäivästä Miken ja Leahin kanssa n. 16 mailin pyöräretken, joka oli oikein kivaa ja pyöräreitti oli myös todella kiva. Kävi vaan vähän hassu tuuri kun menimme toiseen suuntaan, ajoimme vastatuuleen ja kun me käännyimme takaisin päin niin kääntyi tuulikin, mutta siinä oli ihan hyvätkin puolensa että tuuli puhalsi naamalle, koska sää oli taaskin hyvin kuuma. Olkapäätkin paloivat vähän, mutta ei onneksi pahasti.

Pyöräilyn jälkeen kävimme jätskillä ja kun pyysin jätskin, joka on kokoa 'pieni', sain kaksikertaa isomman jätskin kuin Suomessa koko 'iso'.

Tänään sain myös vihdoin paikallisen liittymän puhelimeeni. Host perheeni ei ollut koskaan edes kuullut sim-korteista, mutta pitkän tutkimisen ja etsinnän jälkeen löytyi AT&T kauppa, josta sain sim-kortin paikallisella liittymällä. Kävimme myös ostamassa minulle juoksukengät, koska tänään illalla menin juoksemaan ensimmäisen kerran crosscountryä. Se ei ollut vielä virallinen koulun harjoitus, koska en saa osallistua niihin vielä, koska sitä ennen pitää käydä tekemässä koululla jonkinlainen lääkärintarkastus. Harjoitukset alkaisivat ensi keskiviikkona, mutta minä pääsen kokeilemaan seuraavan kerran vasta ensi viikon tiistaina. Tämän päivän epävirallisissa harjoituksissa ei ollut kovin montaa ihmistä paikalla, mutta pääsin tapaamaan valmentajat ja joitain joukkuelaisia. Juokseminen oli ihan jees, mutta uudet kengät hiersivät vähän. Valmentaja oli oikein mukava nuori nainen, joka on täynnä energiaa ja tykkää vaihto-oppilaista ja melkein jokaisen hänen lauseensa loppuun tuli sana: "JEIJ!".

Nyt olen kyllä aika väsynyt kun tänään on tullut urheiltua paljon enemmän kuin pitkään aikaan, mutta huomenna on taas rennompi päivä.

FIRST WEEKEND

Kuuma sää on jatkunut koko viikonlopunkin ja nyt on myös ollut kiva kun Mike ja Lisa eivät ole olleet töissä. Eilen ei paljon mitään ihmeellistä tapahtunut. Kävin ruokaostoksilla Lisan ja Leahin kanssa ja illalla oli tarkoitus pitää bonfire pihalla ja kutsua kaikki naapurit paikalle, mutta sää alkoi näyttää sateiselta, joten siirsimme sen johonkin toiseen ajankohtaan ja kutsuimme vain yhden naapuriperheen kylään. Perheen lapset April (14) ja Steven (16) olivat oikein mukavia ja sosiaalisia ja juttelimme koko illan heidän kanssaan.

Tänään Mike ja Lisa olivat ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi YFU:n pieneen mainoskojuun Lexingtonin art fairille muutaman tunnin ajaksi, joten minä ja Leah menimme tietysti mukaan. Art fairilla oli ihan kivaa, vaikka ei kovinkaan moni ihminen pysähtynyt meidän kojulle. Siellä näki oikein hyvin miten sosiaalisia amerikkalaiset ovat. Jotkut, jotka tulivat puhumaan yhdelle YFU:n työntekijälle Kathylle aloittivat juttelemalla vaihto-oppilasasioista ja parinkymmenen minuutin päästä he ovat puhumassa sukulaisistaan ja viime viikonlopun kalareissusta, vaikka eivät edes tunne toisiaan. Art fairilla tapasimme myös yhden Port Huron High:n opettajan, joka on myös Miken kaveri ja puhuimme hänen kanssaan koulun harrastustoiminnasta ja miettisin, että voisin ehkä kokeilla crosscountryä. Art fairin jälkeen oli tarkoitus mennä uimaan, mutta sitten alkoi taas sataa, joten kävimme syömässä kiinalais/amerikkalais all you can eat-paikassa ja menimme kotiin ja pelasimme pöytätennistä ja pictionaryä.

TGIF

Tänään ei taas päivällä tapahtunut paljoa, pelkkää rentoa kotona oleskelua. Lämpötila on ollut yli 30 asteessa. Viiden maissa kun Schulerit olivat tulleet töistä ajoimme kaupunkiin syömään Applebee's:iin ja hyvä kun sain edes puolet annoksesta syötyä. Sen jälkeen menimme kävelemään jokirantaan Kanadan rajalle. Kanadaan pääsee Port Huronista suoraan Blue Water Bridgen kautta. Mike ja Lisa sanoivat vievänsä meidät joku päivä Kanadaankin.

Mike otti Leahista, minusta ja Lisasta kuvan Blue Water Bridgen edessä St. Clair joen varrella. Kanada näkyy vastarannalla.

St. Clair joen vesi on oikeasti ihanan turkoosin sinistä ja kuulemma päiväs aikaan se on vielä kirkkaampaa.

Ennen kotiinpaluuta ajelimme vielä vähän Port Huronin keskustassa ja kävimme katsomasaa Port Huron High Schoolia, jossa alan käymään koulua kuudes syyskuuta alkaen.

Siinä varmaan kaikki tästä päivästä. Tulevaisuudessa ei kyllä tule olemaan joka päivä uutta tekstiä, mutta nyt elokuussa on aika paljon aikaa kirjoitella.
Huomisesta tiedän sen verran, että Mike järjestää pienen 'bonfire:n' pihalle ja naapurit ovat tulossa käymään.

PERILLÄ

Olen kohta menossa nukkumaan, joten en kauhean pitkää juttua ehdi kirjoittamaan, mutta jotain haluaisin jo nyt sanoa.

Eli eilen pääsin perille tänne ja matka sujui oikein hienosti. Lennot olivat ajallaan ja matkatavarat sain nopeasti. Detroitiin kun päästiin niin, Mike, Lisa ja Leah olivat siellä tervetulo-kyltin kanssa vastassa. Sieltä sitten ajettiin n. tunti kotiin. Kotona oli kaikki lemmikitkin heti vastassa, kultainennoutaja Saige, joka on jo aika vanha ja rauhallinen, toyvillakoira Charlotte, joka on vasta vuoden vanha, energinen ja kooltaan hyvin pieni, vaikka onkin jo täysikasvuinen ja Cleo, vanha ja rauhallinen kissa. Ekana iltana ei muuta tehty kuin syötiin vähän mustikkapiirakkaa ja katsottiin kaikki talon huoneet läpi. Schulereiden talo on aika iso ja rakennettu vasta kaksi vuotta sitten ja yläkertaa laitettiin vielä kuntoon tänävuonna, joten tässä minunkaa huoneessa ei ole kukaan ennen asunut.

Tänään Lisa ja Mike olivat töissä, joten olin kotona Leahin ja eläinten kanssa. Sain kaikki tavarat purettua ja tutustuin Leahiin vähän paremmin. Kun Mike tuli kotiin, kävimme ulkona katsomassa heidän koko tonttinsa alueen ja leikimme vähän koirien kanssa. Sitten Lisa tuli kotiin ja laitoimme yhdessä ruokaa, jolloin selvisi myös että Lisa ja Mike syövät yleensä aika terveellisesti, mikä oli hyvin positiivista. Tänään selvisi myös, että he käyvät kirkossa ehkä joskus jouluisin eikä muuten. Epäterveellinen ruoka ja kirkossakäyminen olivat sellaisia asioita, joista olin ehkä vähän huolissani, mutta nyt ei tarvi niistäkään huolia. Illalla annoimme Leahin kanssa tuliaiset Schulereille, joista he tuntuivat pitävän paljon ja selitin heille muumeista (vein siis heille mm. muumimukeja) ja he tuntuivat olevan ihan kiinnostuneita ja Leah on kuulemma aina pitänyt muumeista, mutta ei ole koskaan tiennyt, että se on Suomesta. Katsoimme myös valokuva-albumia talonrakentamisesta. Lisa ja Mike ovat itse suunnitelleet talon (se on heidän 'dream house') ja rakentaneet myös sitä paljon. Tämä talo on myös mielestäni ehkä hienoin asuintalo, jossa olen koskaan käynyt. Laitan siitä kuvia tänne joku päivä.

Kaikki on siis sujunut paremmin kuin olisin koskaan osannut kuvitella ja Schulerit ja Leah tuntuvat todella mukavilta. Nyt menen nukkumaan, koska olen vieläkin hyvin väsynyt. Huomenna olen taas päivän Leahin kanssa kotona ja sitten ollaan menossa ulos syömään.

LÄHTÖ

Nyt on kaikki laukut viimeinkin pakattu ja parin tunnin päästä koittaa kaun odotettu hetki, jolloin matkani kohti Yhdysvaltoja alkaa. Kahdelta lähtee linja-auto kohti Helsinkiä, josta matka jatkuu Frankfurtin ja Chicagon kautta Detroitiin, jonne isäntäperhe on tulossa vastaan. Tällä hetkellä on hyvin outo fiilis, koska vielä ei ole tullut mitään suurempaa jännitystä.
Seuraavan kerran kirjoitan sitten paikan päältä miten matka sujui ja mitkä ovat fiilikset.